Mikä mobiili mulle ja paljonko se maksaa?

Jenni Glad 12snap:stä luennoi eTourism-seminaarissa 23.9.2010 aiheesta "Mobiilimarkkinoinnin mahdollisuudet tulevaisuudessa hotelli- ja matkailualalla". 12snap on keskittynyt mobiilimarkkinointiin ja -mainontaan sekä digitaalisten kanavien käyttöön. Yritys on saanut tunnustusta mm. Cannesin Lionsin muodossa sekä Red Herring-innovatiivisten teknologiayritysten listalla.

Glad käytti tapausesimerkeissään mm. TripAdvisoria, Fit for Travel-sovellusta, Heathrow-lentokentän infopalvelua ja McDonaldsin lipukekampanjaa. Hyvinkin erilaiset mobiiliesimerkit vahvistivat näkemystäni matkailuyrityksen "must"-asiasta mutta toisaalta kertoivat ihmisten viehätyksestä kaikenlaiseen uuteen teknologiaan.

Markkinoijan kannalta on olennaista ymmärtää mobiilimarkkinoinnin hyödyt:

• Mobiili on jokaisen kohderyhmään kuuluvan taskussa - korkea tavoitettavuus
• Luvanvaraista, uniikkia ja kohdennettua - kuluttajan suostumuksella
• Mahdollistaa vuorovaikutuksen ja asiakasdialogin kuluttajan kanssa
• Nopea ja kustannustehokas tapa vaikuttaa ostokäyttäytymiseen
• Tulokset mitattavissa
• Ekologinen kanava

Kuullostaa monen korvissa juuri siltä mitä on kaivattu nostamaan uudet tuulet asiakaspinnassa. Sitä se voi ollakin edellyttäen että sisältö on kunnossa ja tavoitteet asetettu. Markkinoinnin perusasioista emme pääse eroon käytämme sitten mediavalinnassa "perinteistä" tai uudempaa sähköistä tapaa.

Mobiili on kirjaimellisesti väline asiakkaan tavoittamiseksi, ei viimeinen mahdollisuus "kaupan sisäänvedossa". Käytettävyysratkaisut palvelutarjoajan kannattaa antaa ammattilaisten suunniteltavaksi; nytkin käydään keskustelua älypuhelinten sovellusten toimivuudesta ja kiinnostavuudesta (Nokia vs iPhone). Teknologiset ratkaisut etenevät huimaa vauhtia; miten niistä sitten valita omalle tuotteelle soveltuvin ja mitä tämä kaikki maksaa?

Erikivaa seminaarissa

Oletko ollut puhujana isomman väkijoukon edessä ja yrittänyt seurata kuulijoiden reaktioita viestiisi? Poiminut katsekontakteja, kuunnellut huokailuja, lisännyt omaa äänenvoimakkuutasi taustasorinan ylitse tai vaikuttunut läsnäolijoiden intensiivisesta hiljaisuudesta ja myhäillyt loistevalojen paisteessa?

eTourism-seminaarissa 23.9.2010 kaikki oli toisin. Esiintyjät käyttivät pääsääntöisesti powerpoint-esityksiä tietoa jakaessaan mutta heidän selkänsä takana pp-esityksen vieressä rullasi reaaliaikainen Twitter-pohjainen tekstiseinä. Haastavaa puhujalle mutta mielenkiintoista yleisölle.

Terry Kane Barbadoksella

Ilkka Kauppinen kertoo blogissaan Twitter seminaarissa miten tekniikka käytännössä toimi.
Mietin itse hämmentyneenä pitkälti samoja asioita gurun kanssa. En seurannut kirjoituksia esim. Terry Kanen esityksen The Travel Industry in 2020 aikana koska hänen mukaansatempaava esiintymisensä ja äärettömän mielenkiintoinen sisältönsä pitivät minut hyppysissään.

Kun vuorossa oli esiintyjä, jonka viesti tai esitystapa eivät saaneet minua innostumaan, pidin silmällä seinän tapahtumia ja iloitsin ylläpitäjien aktiivisuudesta etsiä muitakin saitteja kuin rullaava eWall. Alkuinnostusta kommentoijilla näytti riittävän parin tunnin ajan, sen jälkeen esillä olivat pitkälti samat nimimerkit. Itse olin jättänyt kannettavan hotellihuoneeseen vanhojen käytöstapojen mukaisesti: seminaarin aikana keskitytään esiintyjään eikä "räplätä muita töitä".

Miten esiintyjä sitten kokee vaihtoehtoisen huomionkohteen? Itse olisin aluksi kiusaantunut ja minun pitäisi oppia aivan uusia tapoja ottaa kontaktia yleisöön. Enää kännykän tai kannettavan naputtaminen puheen aikana ei välttämättä tarkoitakaan "poissaolevuutta" vaan olet saattanut herättää kuulijassa tunnetilan/ -reaktion jonka hän haluaa jakaa maailmalle. Onko esiintyjä silloin onnistunut tavoitteessaan?

SoMea Sirkassa: Mitä sosiaalinen media on?

SoMea Sirkassa: Mitä sosiaalinen media on?: "YHTEISÖ + SISÄLTÖ + TEKNIIKKA"

Elämys verkossa - verkkoelämöintiä

Sähköisen liiketoiminnan koulutusohjelma jatkui kesän jälkeen Elämys verkossa-aiheella jossa kouluttajana toimi Pine & Gilmore Sertifiend Experience Expert Sanna Tarssanen, osaamiskeskusjohtaja Lapin Elämysteollisuuden osaamiskeskuksesta eli LEOsta. 

Ennakkotehtävämme oli etsiä hyviä esimerkkejä verkossa toteutetuista elämyksistä joka osoittautui sangen hankalaksi osuudeksi. Kriteereitä olivat:

a) vahvasti teemallisia ja immersiiivisiä eli tempaavat käyttäjän toiseen, arkitodellisuudesta poikkeavaan todellisuuteen

b) draamallisia eli joiden kokeminen on jännittävää

c) räätälöitävissä jokaisen käyttäjän yksilöllisiin tarpeisiin
d) liittyvät johonkin reaalimaaliman kaupalliseen kokemukseen niin, että kokemus tapahtuu sekä verkossa että reaalimaailmassa
Kävimme yhdessä läpi löydettyjä sivustoja mutta emme olleet löytäneet ainoatakaan elämyksellistä Wau! linkkiä. Katseet kääntyivät kouluttajaan: "mistä tässä nyt oikein on kyse?"

Tarssanen esitteli meille sinnikkäästi akateemista ajattelumallia elämystaloudesta ja -tuotannosta. Sinnikkäästi siksi että me käytännön tekijät kyseenalaistimme useaan kertaan miten verkossa ja massamatkailussa yleensäkään voidaan tuottaa palveluita teemallisesti ja yksilöllisesti räätälöiden. Miten verkko, joka perustuu lähinnä näkö- ja kuuloaistilla kokemiseen, voisi tuottaa kaikki aistit huomioivaa tarinaa? Mikä on elämys? Miten se poikkeaa hyvästä palvelusta?

Tarinoiden esiinnousu

Elämystalouden toimialoiksi katsotaan matkailu, digitaalinen media, muotoilu sekä viihde ja kulttuuri (LEO 2002). Kotimainen perhe käyttää erilaisten kokemusten ostamiseen noin 25% tuloistaan. Elämysyhteiskunnassa kuluttajilla on aikaa, rahaa sekä mahdollisuuksia kokea elämyksiä. Tärkeään rooliin on noussut mm. tiedon ja osaamisen välittäminen sekä merkitysten siirtäminen toisille tarinoiden avulla. Elämyksellisyys tulee esille mm. markkinointitavoissa ja -viesteissä, kuluttajakäyttäytymisessä sekä uudenlaisissa tuotteissa ja palveluympäristöissä.

Onko elämys sitten uusi luksus?

Tarssasen mukaan talouden muutos alkutuotteiden tuottamisesta asiakkaiden muutosohjaamiseen on aikaansaanut ilmiön "asiakas saa juuri sitä mitä haluaa, silloin kun haluaa ja siten kuin sen haluaa". Enää yrittäjä ei voi vain miettiä mitä matkailupalveluita asiakkailleen tarjoaa vaan esille nousee kysymys "miten". Miten luoda uudenlaista kysyntää tuotetuille palveluille?

Elämys on moniaistinen, merkittävä ja unohtumaton kokemus, joka voi tuottaa kokijalleen henkilökohtaisen muutoskokemuksen.

Juuri mahdollisuus muutokseen (pieneen tai isompaan) on olennainen piirre elämystuotteessa, sillä se erottaa elämyksen hyvästä palvelusta tai  mukavasta kokemuksesta. Elämyksissä on kyse nykyisten palveluiden korkeammasta jalostusasteesta jolla pyritään parantamaan yrityksen kilpailuasemaa ja mahdollisuuksien mukaan myös hinnoittelua. Palveluiden jalostusastetta nostetaan lisäämällä tuotteisiin merkityksiä ja sisältöjä, tarinoita. Asiakkaille tuotetaan lisäarvoa perinteisten sekä uusien konseptien avulla. Elämysten varsinainen tuottaminen on elämyksellisten puitteiden luomista. Tuloksena syntyvät elämystuotteet tarjoavat asiakkaalle mahdollisuuden varsinaiseen elämyskokemukseen.

Elämyksen elementit

Elämyskolmiossa on vaaka-akselille tiivistetty matkailutuotteeseen liittyvät asiat joiden on oltava kunnossa ja mietittynä. Pystyakselilta löytyvät asiakkaaseen ja hänen kokemukseensa liittyvät eri tasot.

Tarssasen mukaan elämyskolmio kuvaa tietynlaista täydellistä elämystuotetta, jossa jokainen elementti toteutuu asiakkaan jokaisella kokemisen tasolla. Yrittäjä voi palvelunsa viimeistelemällä eli luomalla otolliset puitteet vaikuttaa asiakkaan kokemustasojen kolmeen ensimmäiseen vaiheeseen. Siitä eteenpäin elämyksen ja muutoksen syntyminen riippuvat asiakkaasta itsestään, sillä jokainen ihminen määrittää itse oman elämyskokemuksensa eikä elämyksiä voi takuuvarmasti tuottaa jokaiselle. Elämyskolmio yhdistää kolme kansainvälistä elämyssuuntausta ja luo perustan liiketaloudelliselle menestykselle.

Mutta miten tämä viedään verkkoon? Esseessä case http://www.muumimaailma.fi/

Lähteinä on käytetty Sanna Tarssasen luentoja Haaga-Heliassa sekä Tarssasen ja Mika Kyläsen artikkelia "Entä jos elämyksiä tuotetaan?"

LeviSkiResort: Ilmaiset kyläpyörät ovat saapuneet. Hae omasi 24 h fillarointia varten vaikka Zero Pointin vuokraamolta.

http://bit.ly/Levin_kylapyorat

Asiakkuuden hallinta

Johdatus matkailun sähköiseen liiketoimintaan, harjoitustehtävä 5

Asiakashallinta (CRM) on asiakaskäyttäytymisen tuntemukseen ja ohjaukseen perustuva liiketoiminnan johtamisjärjestelmä joka perustuu asiakastiedon keräämiseen ja hyväksikäyttöön. Operatiivisen asiakashallinnan yleisimpiä sovellusalueita ovat markkinoinnin, myynnin ja asiakaspalvelun hallinta. Tavoitteena on mm. parantaa tuottavuutta ja toiminnan laatua. saada parempi käsitys asiakkaiden tarpeista palvelujen ja tuotteiden kehittämisen pohjaksi, parantaa asiakkaiden käyttäytymisen ennakointia ja myynnin budjetointia sekä tuottaa tietoja ja antaa materiaalia asiakkuuksien johtamista varten.

Asiakashallinnan osa-alueet:
- asiakasinformaatio eli asiakastiedon keruu ja päivitys: otetaan käyttöön esim. tietokanta-analyysit, käyttö- ja käyttäjätilastointi, tutkimukset ja kyselyt, asiakaspalautejärjestelmät ja asiakaskilpailut.
- asiakasviestintä eli media: hyödynnetään viestinnässä esim. sms, sähköpostit, rss, referenssit, annetaan nettisivustoilla syventäviä ja laajentavia tietoja palveluista.
- asiakaspalvelussa hyödyntämisen kohteita esim. asiakaskyselyt ja -haut, neuvonta, esite-, luettelo-, informaatiopyynnöt, yhteyspyynnöt, yhteysseuranta, tilaustenkäsittely ja –vahvistukset, hinnoittelu, maksupalvelut, toimituspalvelut ja –seuranta sekä asiakastuki.
- asiakaslisäarvoja voisivat olla kanta-asiakasedut, yhteisön jäsenten palkitseminen sekä yhteisön kehittäminen ja laajennus.

Analyyttinen CRM käyttää operatiivisen CRM:n keräämää asiakastietoa. Tieto voidaan jalostaa asiakassegmenteittäin eli etsiä yhtäläisyyksiä esim. taloudellisten, maantieteellisten tai ostokäyttäytymisen perusteella. Analytiikka kertoo käytetyimmät palvelut, eri käyttöasteet, ajankohdat, vaaditut resurssit jne. Yritystoimintaa on helpompi suunnitella eteenpäin kun on todellista mitattua tietoa kaupan kohteesta.

Asiakassuhteiden hallinnan kannalta oleellista on hyödyntää asiakasohjelmistot koordinoidusti siten, että asiakkaista ja tapahtumista syntyvät tiedot ovat yrityksen osastojen yhteisesti käytettävissä ja jalostettavissa johtamisen sekä yrityksen eri toimintojen tukemiseen.

Kaupan arvoketju

Johdatus matkailun sähköiseen liiketoimintaan, harjoitustehtävä 4

Michael Porterin (1980, 1985) mukaan arvoketju tarkoittaa yrityksen sisäisen toiminnan arvontuotantoa, tehokkaita toimintatapoja sekä alhaista kustannustasoa. Arvoketju on sittemmin laajentunut kuvaamaan palvelun jakeluketjun kumppaneiden verkostoyhteistyön eli internetin avulla saavutettavaa toiminnan tehokkuutta. Arvoketjun tavoitteena on luoda eri osaamisista koostuva toimijoiden sähköinen verkosto, joka luo arvoa paitsi asiakkaalle myös verkostossa toimiville kumppaneille.

Miten Internet on vaikuttanut matkailuyritysten kaupankäynnin arvoketjuun?
Internetin ja sähköisen liiketoiminnan myötä asiakkaat ovat entistä tietoisempia eri vaihtoehdoista ja heidän käyttäytymistään on vaikeampaa ennustaa. Tämä on lyhentänyt varausaikoja, lisännyt herätematkailun määrää, tuonut yrityksille uusia asiakasryhmiä ja –alueita mutta myös vaikeuttanut markkinoinnin kohdistamista ja tuotteistamista sekä asettanut uusia vaatimuksia asiakaspalvelun saatavuudelle. Ongelmia on helpottanut mahdollisuus tarjota netissä reaaliaikaista lisätietoa tuotteista ja palveluista, erilaisten verkossa välitettävien lisäpalvelujen myynti ja neuvonta joilla on saatu lisää joustavuutta ja kustannustehokkuutta (Kirsi Mikkolan luento 25.3.2010).

Arvoketjun ylläpitämiseen ja kehittämiseen vaadittavan informaation on tultava asiakkaalta. Asiakkaat eivät ole enää homogeenisia, demograafisten tekijöiden perustella jaoteltavia kohderyhmiä. Yritysten on kerättävä tietoa asiakkaiden ostotapahtumista, asiakaskyselyistä ja –paneleista sekä hyödynnettävä analyyttisemmin olemassa olevia asiakashallintajärjestelmiä. Yritysten on aktiivisesti seurattava tavoittelemiensa asiakkaiden käyttäytymistä, liikkumista, yhteisöjä, trendejä jne.

Asiakasarvoa palveluketjussa luodaan taloudellisten ja toiminnallisten, tietoon ja taitoon tai tunteeseen liittyvien arvojen tai säästöjen tai niihin liittyvien kustannusten yhdistelmänä. Jos asiakasarvoa ei ketjussa muodostu tai se alkaa heikentyä, on tehokkaan toiminnan ylläpitäminen myynnin laskiessa erittäin vaikeaa.

Sähköisen liiketoiminnan kasvu on pakottanut matkailutuottajat ja palveluiden jakelijat suhtautumaan entistä herkemmin myös partneriyrityksiin. Yritysten välinen keskinäinen integrointi jakeluketjun kokonaisuutta palvelevalla tavalla on entistä tärkeämpää. Mitä tehokkaampaa yritysten yhteistyö jakeluketjun muiden osien kanssa on, sitä suuremman kilpailuedun he voivat saavuttaa kilpailijoihinsa nähden. Tehokkuutta haetaan mm. varausjärjestelmien yhdistämisellä, tuotepaketoinnilla, yhteisellä markkinoinnilla ja asiakaspalvelulla.

Yhteistyöhön voi myös kuulua, että eri toimijat keskittyvät ydinosaamiseensa ja tiettyjen toimintojen suorittamiseen. Arvoketjua luovien yritysten tarpeet yhdistetään niin, että lopullinen asiakaskin kokee arvoketjusta rakennetun palvelun tuovan lisäarvoa itselleen. Asiakas näkee kokonaisuudesta vain oman palvelutapahtumansa joka on riski yksittäiselle arvoketjun jäsenelle. Asiakas ei erittele jakelukanavaa ja siihen kuuluvaa arvoketjua, vaan näkee sen yhtenä kokonaisuutena.

Miten konkreettisesti matkailun tuotantoverkoston toimintaa voidaan tehostaa sähköistämällä verkoston liiketoimintaprosesseja?
Pohdittavaa syntyy kun arvoketjun monia toimintoja ja yrityksiä pitää saada nivottua yhdeksi asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Tuotanto eli itse matkailupalvelut (majoitus, ohjelmat, ruokailut, liikenne), varaus- ja maksujärjestelmät, laskutus, markkinointi, palautejärjestelmä jne muodostavat kukin osia palvelukokonaisuudesta, josta kaikki ei ole kuluttajan nähtävillä muulla tavoin kuin mahdollisesti palvelun epäonnistumisena.

Jakelukanavan yhteensovittaminen yritysten välillä vaatii:
• Informaation jakamisen yrityksen sisällä ja yritysten kesken
• Suunnitteluyhteistyötä yritysten välillä
• Riittävän tarkkaa kustannusten ja voimavarojen määrittämistä
• Uudenlaisten työtoimenkuvien käyttöönottamista

Lisäksi jakelukanavan tehostamisessa on huomioitava mm.
• Jakelukanavan nopeus palvelun saatavuudessa
• Rahavirran kulkeutuminen/ maksutavat
• Tuotekysynnän hallinta ja mukautuvuus (sesongit, ryhmät jne)
• Asiakaspalaute
• Kilpailijoiden toimenpiteet

Sähköisessä ympäristössä toimivan arvoketjun suunnittelussa on huomioitava rinnakkain sisällön suunnittelu, tekninen ympäristö ja tekniset realiteetit. Kuten sanottua, sähköisen liiketoiminnan kehittämisen ja koko arvoketjun johtamisen edellytys on kaupan kyky hankkia ja hallita tietoa. Tiedonhallinta luo perustan tehokkaalle ja kilpailukykyiselle toiminnalle sekä asiakkuuden hallinnassa että koko logistisen toimintaketjun ohjauksessa.

Kaupan arvoketjun johtamisessa tietoa jaetaan kumppaneiden kanssa. Täytyy kuitenkin harkita kriittisesti, mitä tietoja ja kenelle luovutetaan. Myös kilpailulainsäädäntö rajoittaa tietojen luovutusta. Johtamisen kannalta kaikkein merkityksellisimpiä tietoja ovat asiakas-, myynti-, tuotto- ja kannattavuustiedot. Kaupan arvoketjun toiminnan kannalta menekkitiedot ovat erityisen kriittisiä.

Miten globaalit jakelujärjestelmät ohjaavat yritysten sähköistä kauppaa?
Suomen liikematkayhdistyksen mukaan ”palveluntuottajien tavoitteena on edelleen parantaa kannattavuuttaan tehostamalla prosessejaan ja jakelukustannuksiaan panostamalla mm. omien selainpohjaisten jakelujärjestelmien kehittämiseen. Globaalit jakelujärjestelmät, kuten Amadeus, pyrkivät säilyttämään asemansa yritysmatkustuksen tärkeimpänä varauskanavana entistä kustannustehokkaammilla ja kokonaisvaltaisimmilla teknologiaratkaisuilla loppukäyttäjän, matkatoimiston ja palveluntuottajien tarpeeseen.”

Isoilla matkanjärjestäjillä asiakkaiden omaehtoinen siirtyminen verkkoasiakkaiksi on muuttanut jakeluketjua kivijalkakaupoista verkkokauppojen suuntaan. Tästä esimerkkinä Finnmatkojen ja Tjäreborgin luopuminen jälleenmyyjistä muutama vuosi sitten ja lentoyhtiöiden matkatoimistoille maksamien komissioiden lopettaminen.

Mikäli palveluntuottaja haluaa ja kapasiteetiltaan kykenee tehdä globaalia kauppaa, on hänen sopeuduttava olemassa oleviin jakelujärjestelmiin ja tarvittaessa rakennettava oma jakelutoimintansa niiden ehdoilla. Tuottaja voi myös hankkia isomman partnerin ja saada jaettua palvelunsa maailmalle sen kautta. On myös yrityksiä jotka ovat määritelleet kohteekseen kotimaan markkinat eivätkä tarvitse globaaleja jakelujärjestelmiä. Kaikki on niin suhteellista.

Verkkokaupan merkitys matkailu-elinkeinoelämälle Suomessa

Johdatus matkailun sähköiseen liiketoimintaan, harjoitustehtävä 2

Suomen Gallup Webin tekemässä tuoreessa Online Travel-tutkimuksessa selviää mielenkiintoisia asioita verkkokaupan merkityksestä suomalaiselle matkailuelinkeinolle. Internetin käyttö matkailupalveluiden ostopaikkana on tätä päivää ja kasvaa nykyisestään jopa kymmenkertaiseksi. Eniten verkossa tehdään varauksia hotellihuoneista, laivamatkoista ja lentolipuista. Tutkimuksessa arvioidaan, että suomalaisista 41.000 (vuosi sitten 8.000) on itse varannut netin kautta hotellihuoneen, 68.000 (18.000) laivamatkan ja 43.000 (10.000) ostanut lentolipun. Viisi tunnetuinta ja suosituinta verkkokaupan sivustoa olivat niin vuosi sitten kuin nytkin Finnair, Aurinkomatkat, Silja Line, Finnmatkat ja Viking Line.

B2C-kaupan siirtyessä entistä enemmän verkossa tapahtuvaksi, pelaajien roolit myyntikentällä tulevat muuttumaan. Asiakas on edelleen ratkaisevassa roolissa, hänen toiveitaan ollaan tyydyttämässä. Asioiko hän suoraan verkosta löytämänsä palveluntuottajan kanssa vai ostaako kokonaispaketin matkatoimistolta tai jotain siltä väliltä? Ratkaisevassa roolissa on palveluntuottajan asiakastuntemus ja kiinnostus tehdä ”erilaista” kauppaa. Kenelle sopii räätälöidä pitkälti palveluitaan vai myydäkö lähinnä massatuotetta? Toisaalta haluaako asiakas aina niin räätälöityä vai ainoastaan hinnaltaan edullisempaa joka on palvelutuottajalle mahdollista myyjäportaiden vähennyttyä välistä? Vaarana on myös jossain vaiheessa matkailutarjonnan leviäminen ja asiakkaiden tuskastuminen tiedonetsintään. Kaikki eivät halua olla itse aktiivisia etsijöitä vaan haluavat edelleen tehdä ostoksensa keskitetysti.

Verkkokauppablogin mukaan Suomessa on verkkokaupassakin nähtävillä yleismaailmallinen ilmiö: 20% yrityksistä tekee 80% kaupoista. Osa matkailuyrityksistä on hyvinkin hereillä siitä mitä asiakaspinnassa tapahtuu ja haluaa oman siivunsa uudesta ja erilaisesta tavasta lähestyä asiakasta. Toiset taas eivät koe/ ymmärrä mitään muutosta tapahtuneenkaan ja painivat samojen markkinointi- ja myyntiongelmien kanssa kuin ennenkin.

Vain suomalaisten yritysten kanssa ilmoitti Online Travelin haastatelluista asioineensa 59%. Suuntaus on vahvistumaan päin, edellisvuonna vastaava luku oli 46%. Syy kotimaisuuden suosimiseen on sama, mikä rajoittaa nettikaupan kasvua muutenkin eli kuluttajien epäluuloisuus käytettyjä maksutapoja kohtaan väärinkäytösten pelossa. Vain 8% vastaajista ilmoitti haluavansa käyttää luottokorttia maksuvälineenä verkossa. Pankkien verkkomaksupalvelu kelpaisi jo 26%:lle. Puolet vastaajista piti yrityksen toimittaman laskun maksamista mieluisimpana maksutapana.
Toinen ongelma on verkkopalvelun saavutettavuuden mahdollistaminen kaikille halukkaille. Saavutettavuuden merkitys verkkopalveluiden laadukkuudelle tulee lisääntymään väestön ikääntyessä. Lisäksi verkkopalveluiden ja mobiililaitteiden määrä kasvaa. Mukana kannettavat laitteet tarjoavat mahdollisuuden käyttää verkkopalveluita lähes missä vaan; kotona, vapaa-ajalla, työssä, kaupungilla, metsässä, kahvilassa, junassa, bussissa jne.
Kolmas ongelma on sivustojen käytettävyys eli saako asiakas haluamiaan tietoja helposti, pystyykö hän vertailemaan hintoja, onnistuuko varauksen teko, saako hän tarvitessaan helposti apua ja sujuuko maksaminen helposti sekä luotettavasti.
Neljäs ongelma on tietysti löytää itse verkkokauppa internetin käsittämättömän laajasta tarjonnasta...

Menestyvän verkkokauppiaan sääntökirja:

Sääntö 1 – Sitouta henkilöstö projektiin
Sääntö 2 – Panosta riittävästi heti aluksi
Sääntö 3 – Aseta selkeä mitattava liiketoiminnallinen tavoite
Sääntö 4 – Tarjoa kaikille asiakkaille mahdollisuus käyttöön
Sääntö 5 – Tee perinteinen käyttöliittymä
Sääntö 6 – Asiakaspalvelu ja -viestintä
Sääntö 7 – Suoraviivainen ostotapahtuma

Sähköisen liiketoiminnan tulevaisuus

Johdatus matkailun sähköiseen liiketoimintaan, harjoitustehtävä 6

Sähköisen liiketoiminnan tulevaisuus suomalaisissa matkailun, vapaa-ajan ja elämystuotannon yrityksissä (myöhemmin matkailuyritys)

Sähköinen liiketoiminta on tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä yrityksen liiketoiminnassa ja liiketoimintaprosesseissa. Sen myötä voidaan siirtää yrityksen koko liiketoiminta tietoverkkoihin ja hyödyntää verkkoja yrityksen eri toiminnoissa. Tietoverkkojen avulla voidaan kehittää yrityksen ja sen sidosryhmien välistä viestintää, markkinointia, myyntiä, asiakaspalvelua, maksuliikennettä, hankintaa, varastonhallintaa ja jakelua. Sähköisen liiketoiminnan myötä yrityksen asiakaspalvelu monipuolistuu ja laajenee tuotteista ja palveluista tarjottavien tietojen parannuttua. Yritys voi tehostaa asiakasneuvontaa sekä myydä erilaisia verkossa välitettäviä lisäpalveluja.

Sähköisen liiketoiminnan myötä matkailuyrityksen markkinointi- ja myyntimahdollisuudet laajenevat, suoristuvat ja nopeutuvat mikäli yritys on ottanut sähköiset kanavat käyttöönsä. Valitettavasti edelleenkin on yrityksiä joita ei verkosta löydy tai jotka ovat läsnä internetissä vain passiivisilla nettisivuilla. Niillä on usein nettisivuillaan vain tuoteinformaatiota ja sähköpostiosoite mahdollista yhteydenottoa varten. Näillä yrityksillä ei useinkaan ole sähköistä yhteistyötä muiden myyntitahojen tai tavarantoimittajien kanssa. Passiivisuuden sijaan matkailuyrityksen tulisi vähintään seurata kilpailijoitaan jotka jo tekevät aktiivista myyntityötä 24/7 (24 tuntia vuorokaudessa seitsemän päivää viikossa) internetin välityksellä. Asiakkaat voivat tutkia oma-aloitteisesti niitä tuotetietoja jotka eniten heitä kiinnostavat, antaa palautetta ja tehdä konkreettisia varauksia maksamista myöten ilman että yrityksen edustajaa on lainkaan tarvittu.

Parhaimmillaan matkailuyritys on integroinut tietojärjestelmänsä tietoverkkojen (internetin, exstranetin sekä intranetin) kanssa yhteen ja hyödyntää verkkoteknologioita liiketoiminnassaan koko ajan. Verkkojen avulla siirtyy tarvittava tieto niin varaustilanteen, logistiikan, talous- kuin henkilöstöhallinnon välillä. Matkailu toimialana on erittäin kansainvälistä ja ympärivuorokautinen osto/ tavoitettavuus on monille yrityksille jo elinehto.

Internet vaikuttaa lähes jokaisen suomalaisen kuluttajan elämään tänä päivänä, muodossa tai toisessa. Netti on tietotoimisto ja pankki, shoppailua ja ”hengailua” varten, ajanviete ja helpoin tapa pitää yhteyttä ympäri maailmaa mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Internetiä käyttävistä kuluttajista 85% hakee verkosta tietoa ostopäätöksensä tueksi myös silloin, kun varsinainen ostaminen tapahtuu vaikkapa matkatoimistossa. 80 % sivujen ensikävijöistä tulee erilaisten hakukoneiden kautta. Hakukone Google tavoittaa 95% suomalaisista internet-käyttäjistä. Matkailusivustoilta haetaan houkuttelevia elämyksiä, ajantasaista tietoa ja ollaan valmiita tekemään myös kaupat netissä asioitaessa. Verkkokaupan asiakasprofiileissa on tunnistettavissa ns. kypsyysasteet netin käyttökokemuksen pohjalta: superostajat, tiedonhakijat, täsmäostajat, varovaiset ja kokemattomat ostajat. Jokainen käyttäjäprofiili matkailuyrityksen tulisi pystyä tunnistamaan ja tuottamaan hänelle toivotunlaista sisältöä joka johtaa ostopäätökseen.

Asiakkaan ostopäätökseen vaikuttavat yrityksen nettisivuston antaman tiedon ohella viraali- eli puskaradiomarkkinointi joita ovat erilaiset suosittelut ja arvostelut. Tiedonhankintaan käytetään erilaisia vertailukoneita, luetaan keskustelupalstoja ja blogeja, kuulutaan yhteisöihin ja ollaan itsekin aktiivisia. Matkailuyrityksen huolenaiheena on haluamansa kohderyhmien oikeanlainen tavoittaminen ja kiinnostuksen ylläpitäminen verkkojen reaaliaikaisessa maailmassa. Kaikkea sisältöä ei kuitenkaan tarvitse yrityksen tuottaa itse vaan se voi aktivoida asiakkaitaan esim. videopalveluiden ja palautepalveluiden välityksellä. Useilla kuluttajilla on halu sekä tarve osallistua ja toisten asiakkaiden tuottamaa sisältöä pidetään uskottavampana kuin yrityksen itsensä tekemää viestintää.

Suomessa oli 03/2009 yli 4,3 miljoonaa internet-käyttäjää, joka edustaa 83% suomalaisista. 33% suomalaisista 15-74 vuotiaista on ostanut verkkokaupasta tuotteita ja palveluja viimeisen 3 kk aikana. 58% suomalaisista nettikäyttäjistä (16–74 vuotiaat) selailee matkailu- ja majoitussivustoja . 60% suomalaisista nettishoppaajista (16-74 vuotiaat) on ostanut majoituspalveluja viimeisen 3 kk aikana. Suosituimmat suomalaisten tekemät verkkokauppaostokset vuonna 2008 olivat matka- tai majoituspalvelut 60 %.

Yksinäinen verkkokauppa on vaarassa hukkua internetin tarjontaan ilman aktiivista ja oikeapaikkaista markkinointia. Verkossa tapahtuva liiketoiminta ei ole kaikki samanlaista vaan vaihtoehtoja on runsaasti myös matkailuyritykselle kuten oma sähköinen kauppapaikka, varsinaisen myyntitoimiston sivukonttori, nettitoimisto, välittäjän käyttö, liikekumppanuus suurten verkkokauppojen kanssa, huutokauppa, extranet / intranetkauppa, erilaiset portaalit ja hakemistot sekä verkkoyhteisöt ja intressiryhmät.

Suomalaisen matkailuyrityksen edessä on melko hyödyntämätön potentiaali. Noin 14% (200 000) kaikista suomalaisista yrityksistä myy internetissä (kevät 2009). Suoraan kuluttajalle tehty myynti kattoi 17% internet-myynnin arvosta. Verkkokauppojen määrän arvioidaan olevan Suomessa noin 3.000 - 4.000 kauppaa (verkkokaupat, jotka mahdollistavat maksun suorittamisen). Pelkkä verkkokaupan perustaminen ei toki riitä vaan sen sisällöstä tulee huolehtia aktiivisesti ja antaa asiakkaalle todellista syytä olla esim. kanta-asiakas ja sähköisen markkinoinnin kohde.

Sähköisessä markkinoinnissa etenemme hitaasti sillä useinkaan markkinointistrategiasta ja käytettävistä välineistä päättävillä ei ole käsitystä verkon tarjoamista mahdollisuuksista. Hereillä tulisi pysyä ainakin yrityksen maineen suhteen ja seurata mitä/ miten eri keskustelu- ja arviointisivustoilla asiakkaan kommentoivat (esim. TripAdvisor).

Jos sähköiseen liiketoimintaan mukaan lähteminen on vaikeaa perustella matkailuyrityksen operatiivisesta toiminnasta vastaaville, otetaan raha ja konkreettiset hyödyt esille. Operatiivisia hyötyjä ovat mm. kustannussäästöt toiminnan rationalisoinnin myötä, liikevaihdon lisääminen ja toiminnan laadun kehittyminen sähköisten ratkaisujen ja tietoverkkojen avulla. Strategisia hyötyjä saadaan yrityskuvan ja yrityksen tunnettuuden kehittymisestä, uusien palvelukokonaisuuksien luomisesta asiakkaille, asiakassuhteiden tiivistämisestä, uusista liiketoimintamalleista ja –alueista sekö uusien asiakkaiden, kumppanien tai työntekijöiden tavoittamisesta verkon kautta.

Hakukoneoptimoinnissa, yrityshakemistoissa ja hakusanamainonnassa suomalaiset jäävät jonkin verran jälkeen muista Pohjoismaista. Sosiaalisen median ja yhteisöpalvelujen käyttäjien määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2012 mennessä. Suosittuja aloituskohteita yrityksille ovat mm. Facebook ja Twitter.

Tietotekniikka mahdollistaa yrityksille uusia palvelukeinoja mutta se myös muuttaa kilpailutilannetta ja kasvattaa asiakkaiden odotuksia saatavista palvelusista. Matkailuyrittäjä voi parantaa osaamistaan esim. oheisen SOSTAC-mallin mukaisesti analysoimalla toimintaansa

S = Situation - Missä tilanteessa olemme nyt?
O = Objectives - Missä haluaisimme olla?
S = Strategy - Mitä saavutamme?
T = Tactics - Miten toimimme käytännössä?
A = Action - Toiminta
C = Control - Kuinka varmistumme siitä, että olemme perillä?

ja opettelemalla perusasiat eli laatimalla helpot ja selkeät tuote-esittelyt, valitsemalla hyvät (= kohderyhmän mukaiset) kuvat, huolehtimalla turvallisesta maksutavasta ja takaamalla asiakkaalle hyvän hinta-laatu-suhteen.


Lähde: Mikkola K, Johdatus matkailun sähköiseen liiketoimintaan -luento 22.3.2010

Visio ja e-strategia

Johdatus matkailun sähköiseen liiketoimintaan, harjoitustehtävä 1 E-strategia

Yrityksen vision merkitys sähköisen liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa

Yrityksen liiketoiminnan suunnittelun tulisi lähteä liikkeelle liikeideasta ja tavoitetilan määrittelystä eli vision luomisesta. Visio päivittyy yritystoiminnan ja toimintaympäristön muuttuessa mutta esim. viiden vuoden suunnitelma on hyvä luoda jotta toiminta on johdonmukaista ja tavoitteellista. Tavoitteena voi olla esim. kasvuhakuisuus nykyisillä tuotteilla ja markkinoilla, kansainvälistyminen, toiminnan keskittäminen/ palvelutarjonnan laajentaminen tai nykytilan säilyttäminen.

Vision myötä kirkastuu paitsi yrittäjälle itselleen niin myös yhteistyökumppaneille ja työntekijöille mitä yritystoiminnalla tavoitellaan. Strategialla määritellään sitten keinot joilla asetettu visio tavoitetaan. Yritystoiminnan eri osa-alueille voidaan luoda omat tarkennetut strategiat mutta kaikkien tulee tähdätä saman vision toteuttamiseen. ”E-strategia liittyy kiinteänä osana yrityksen liiketoimintastrategiaan ja luo yhdessä teknologia- ja markkinointistrategian kanssa yrityksen menestymisen edellytykset" (Mikkola K, Johdatus matkailun sähköiseen liiketoimintaan -luento 22.3.2010).

E-strategian luomisessa lähtökohtana on liiketoiminnan kehittäminen ja tavoitteena on saada tietotekniikan avulla kilpailuetua ja liiketoiminnallista hyötyä vision paaluttamien tavoitteiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä  parhaan hyödyn ottamista tietotekniikan ja -verkkojen käytöstä sekä toimintaprosessien tehostamista. E-strategian suunnitteluun kuuluvat liiketoimintamallin ja toimintatapojen rakentaminen, verkostoituminen, palvelujen ketjuttaminen ja asiakkaiden ostokäyttäytymisen tunteminen.

Monelle yritysjohtajalle ja työntekijälle tämä vaatii uudenlaista ajattelua toiminnan organisoinnista, tietoteknistä ymmärrystä ja halua kehittyä maailman mukana. Jos asiakas haluaa toimia sähköisesti, on yrityksen sopeutettava toimintansa sen mukaisesti. Oma työnantajani on määritellyt vision kymmenen vuoden päähän: ”Oy Levi Ski Resort Ltd on vuonna 2020 Pohjoismaiden johtava talviurheiluaktiviteetteja tuottava yhtiö, jolla on merkittävä asema Euroopan markkinoilla.” Tämä vaatii meillä panostusta tekniikan lisäksi etenkin verkkokauppaan, yhteisöpalveluihin ja jälleenmyyjäyhteyksiin. Toimintastrategiassa tämä ei vielä näy aukikirjattuna.

Mitä yrityksen e-strategian tulee vähintäänkin sisältää?

E-strategian rakentaminen kulkee käsi kädessä yrityksen muiden strategioiden kanssa joten lähtökohdat sen rakentamiseen ovat samat: selvitetään nykytila, määritellään tavoitetila, valitaan keinot ja välineet saavuttaa tavoite ja päätetään mittaustavoista.


Lähde: Mikkola K, Johdatus matkailun sähköiseen liiketoimintaan -luento 22.3.2010

eStrategian metsästyksessä bongattua

Vastaan tuli 55 travel ecommerce tips
Supported by Small Fish Big Ocean

Menkää Intiaan ja nähkää valo!

Jo vain lykkäsi guru taas tehtävän. Sosiaalisen median opintojaksolla ryhmätehtävänä oli "Valloittakaa Intia" Orkut.comissa.

Ryhmämme muodosti 6 henkilöä ja aloitimme tutkimustyön tekemisellä. Hyvin pian selvisi Orkut.comin potentiaalisin kohderyhmä: 18-25 vuotiaat intialaiset miehet jotka ovat saitilla etsimässä ystäviä. Pääosin naispuolinen ryhmämme (4/2) päätteli nopeasti mikä kiinnostaa tuon ikäisiä "poikia" eniten: tietenkin kauniit tytöt ja siitähän me tiesimme kaiken :-) Niinpä valloituksen työnimeksi tuli Finnish Girls ja aloitimme urakan työnjaolla.

Ryhmässämme oli tekniikkaa enemmän hallitsevia jäseniä joten syvennyin enemmän sisältöpuoleen: profiilitekstien laatimiseen ja kuvien metsästykseen. Loin ensin tytöt Bloggeriin + Picasaan jonka jälkeen  toin + linkitin tekstit kuvineen Orkut.comiin. Omat naamakirja-ystävät eivät asialle juurikaan lämmenneet ja tavoitteenahan oli saada nimenomaan uusia intialaisia ystäviä. Muita testattuja some-välineitä Finnish Girls-teemalla olivat Flickr, Digg, Knowem, Twitter, YouTube ja Facebook. Tutkimme runsaasti myös erilaisia deittisivustoja mutta niiden käyttö jäi vähäisemmäksi. Myös AdWordia harkittiin ja RSS-syötteiden käyttöä.

Seurasin kuvien katsontakertoja sekä kommentointia ja reilun viikon jälkeen alkoi tuntua että tarvittiin järeämpiä keinoja. Totesimme ryhmächattailyssä että Orkut-ystävien kanssa keskustelu ja suositteluystävien käyttö olisi sittenkin tehokkaampi keino saada porukkaa mukaan. Keräsimme profiiliin 83 ystävää ja vajaat 200 scrapia. Guru taisi kommentoida vielä koulussa ollessamme että "kaikki yli 50 on hyvä tulos".

Uusi lähestymistapa sitoutti olemaan yhteydessä Orkuihin "lähes ympäri vuorokauden". Kohderyhmäläisemme olivat hyvin innokkaita flirttaamaan Finnish Girlsin kanssa ja vaativat nopeaa reagointia chattailyssa. Haluttiin tietää pituus, ammatti, mitä olin tehnyt päivän mittaan, mihin menisin illalla jne Osa pojista taisi olla hieman hämillään vaihtuvista vastauksistamme sillä myös ainakin Nina chattasi heidän kanssa samoilla tunnuksilla. Kuvat ja videot kiinnostivat niinkuin itseämmekin ystäviemme profiileissa.

Meillä ei tainnut missään vaiheessa kukaan tajuta että keräsimmekin ystäviä "Finnish Girls"-profiiliin ja varsinainen yhteisö ei jäsenmääräänsä kasvattanut. Mikä sitten olikaan tehtävänannon mukaista?

Vaikka ko saitti on maailmanlaajuisesti käytössä, on kohderyhmä tunnettava hyvinkin tarkkaan saitin hyödyntämiseksi. En käyttäisi sitä esim. oman matkailualueeni promoamiseen vaan lähtisin liikkeelle Lappi-tasosta tai ihan Suomi-imagon nostamiseen. Tuotepromossa voisin harkita mikäli olisin fyysisesti samalla markkina-alueella kuin kohderyhmäni.

Suurin oppi varmaan oli että pelikenttä on tajuttoman laaja ja välineet vaatii todellakin treenausta (tietotaitoa). Samaahan guru paukutti meille päähän jo luennoilla: suunnittele, opettele, testaa, ota selvää, mittaa, tee rutiini jne

Menimme, näimme ja palasimme kipin-kapin takaisin Eurooppaan.

Lakia verkosta

Johdatus matkailun sähköiseen liiketoimintaan, harjoitustehtävät 3 Lainsäädäntö

3.1 Valmismatkalaki

Valmismatkalain sopimusehdot ovat sopineet Suomen matkatoimistoalan liitto ry ja kuluttaja-asiamies. Niitä sovelletaan sellaisiin yli kaksi vuorokautta kestäviin valmismatkoihin
- jotka on hankittu pääasiassa yksityiseen tarkoitukseen
- joihin sisältyy ainakin kuljetus ja majoitus (majoituksena pidetään myös majoitusta perheessä)
- joita myydään tai tarjotaan myytäväksi Suomessa
- joiden järjestäjällä on toimipaikka Suomessa

Matkanjärjestäjä voi erityistilanteissa käyttää yleisistä valmismatkaehdoista poikkeavia sopimusehtoja. Erityisehdot eivät saa olla matkustajan ristiriidassa valmismatkalain kanssa.

Sopimusehdoissa on listattu useita matkustajan sekä matkanjärjestäjän oikeuksia ja velvollisuuksia. Lähtökohtaisesti matkatoimiston on kerrottava matkustajalle, onko kyseessä valmismatka ja että matkustajan tulee tutustua tarkemmin varsinaisiin Valmismatkaehtoihin. Valmismatka on yleensä pakettina ostettu matkailupalvelujen yhdistelmä (esimerkiksi lento & hotelli/ hotelli & matkailupalvelu tai matkustajan toiveiden mukaan räätälöity matka).

Matkanjärjestäjän velvollisuuksia

Matkanjärjestäjä ja /tai matkanvälittäjä vastaa matkustajalle siitä, että valmismatka on tehdyn sopimuksen mukainen. Matkanjärjestäjän on ennen sopimuksen päättämistä annettava matkustajalle yleiset tiedot tarvittavista matkustusasiakirjoista ja niiden hankkimiseen yleensä tarvittavasta ajasta. Sen on ennen matkaa huomautettava matkustajalle matkaan mahdollisesti liittyvistä erityisistä riskeistä sekä matkaa ja oleskelua koskevista terveysmääräyksistä.

Jos matkustaja matkan aikana sairastuu, joutuu onnettomuuteen tai rikoksen uhriksi taikka kärsii muun vahingon, on matkanjärjestäjän avustettava häntä sairaanhoidon tai ennenaikaisen paluukuljetuksen järjestämisessä, rikoksen tai vahingon selvittelyssä ja muissa tarpeellisissa toimenpiteissä.

Matkustajan velvollisuuksia

Matkustajaa sitova sopimus syntyy, kun hän on maksanut matkanjärjestäjän määräämän varausmaksun matkanjärjestäjän määräämänä ajankohtana.

Matkustajan on noudatettava matkan aikana viranomaisten, matkanjärjestäjän tai matkanjärjestäjän edustajan antamia matkan toteuttamiseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä sekä hotellien ja kuljetusvälineiden järjestyssääntöjä. Hän ei saa häiritä käyttäytymisellään muita matkustajia.

Matkustaja on vastuussa vahingoista, jotka hän tahallisella tai varomattomalla menettelyllään aiheuttaa matkanjärjestäjälle tai kolmansille osapuolille muun muassa rikkomalla yllämainittuja määräyksiä.

Matkanjärjestäjän oikeuksia

Matkanjärjestäjällä on sopimuksen päättämisen jälkeen oikeus korottaa ja vastaavasti velvollisuus alentaa sovittua matkan hintaa tietyillä perusteilla (esimerkiksi muutokset veroissa tai muissa julkisissa maksuissa, kuljetuskustannuksissa tai valuuttakursseissa). Hinnan korotus ei kuitenkaan saa olla kustannusten nousua suurempi eikä hintaa saa korottaa matkan lähtöaikaa edeltävien 21 vuorokauden aikana.

Matkanjärjestäjällä on oikeus tehdä matkaohjelmaan vähäisiä muutoksia (koskien hotellia, yöpymispaikkaa, kuljetusvälinettä ja aikataulua tai tehdä matkaohjelmaan muita muutoksia, jotka eivät olennaisesti muuta matkan luonnetta). Sillä on oikeus peruuttaa ja keskeyttää matka tietyillä reunaehdoilla; mikäli matkalle ei ole riittävä määrä osanottajia (minimimäärä ilmoitettava etukäteen), matkakohteessa on sotatoimia, luonnonmullistus, lakko tai vastaava tilanne taikka jos matkaa ei muusta odottamattomasta syystä voida toteuttaa vaarantamatta matkustajan henkeä tai terveyttä.

Matkanjärjestäjällä on oikeus purkaa sopimus jos matkustaja ei ole maksanut matkan hintaa viimeistään sovittuna maksupäivänä.

Valmismatkaehdoissa määritellään myös miten matkanjärjestäjän virhe korjataan ja milloin on matkustajalla oikeus hinnanalennukseen tai vahingonkorvaukseen.

Matkustajan oikeuksia

Matkustajalla on oikeus muuttaa mieltään varauksensa suhteen ja Valmismatkaehdoissa onkin listattu aikarajat ja kulut joilla hän voi ostopäätöksensä perua ilman syytä.

Matkustajan kohdalle voi sattua ylivoimainen este tai matkanjärjestäjä tekee matkustajalle sopimattomia muutoksia ohjelmassa tai olot ovat voineet muuttua matkakohteessa. Näiden pohjalta matkustajalla on oikeus peruuttaa matkansa.

Matkustajan oikeus keskeyttää matka ja purkaa sopimus tai muuttaa sopimusta ja luovuttaa se toiselle ovat mahdollisia tietyin reunaehdoin jotka on Valmismatkaehdoissa lueteltu.

Kuluttajansuojalaki

Kuluttajansuojalakia sovelletaan kulutushyödykkeiden (tavarat & palvelut) tarjontaan, myyntiin ja muuhun markkinointiin liittyvissä asioissa kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välillä. Laki ohjaa elinkeinonharjoittajia laatimaan kulutushyödykkeiden kauppaan liittyvät sopimusehdot kuluttajan kannalta kohtuullisiksi. Jos sopimuksen ehdot eivät ole lain mukaisia, niitä voidaan sovitella tai jättää ne ottamatta huomioon. Sopimusehtojen käyttöä valvoo kuluttaja-asiamies.

Kuluttajasuojalaki ei säätele kahden kuluttajan tai kahden elinkeinonharjoittajan välillä tehtyjä kauppoja.

Sopimusehdot voivat kohdistua esimerkiksi
- tavaran luovutukseen ja sen ajankohtaan
- hyödykkeen ominaisuuksiin ja niissä havaittaviin virheisiin
- hyödykkeestä annettaviin tietoihin
- takuuseen sekä tuotevahinkoihin
- kaupan purkuoikeuteen ja vahingonkorvauksiin
- kauppahinnan maksamiseen ja ajankohtaan

Omat lainkohdat ovat myös kotimyynnille koskien kulutushyödykkeiden tarjoamista kuluttajalle henkilökohtaisesti muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimipaikassa. Etämyynniksi katsotaan ko hyödykkeen markkinoiminen sekä tarjoaminen etäviestimen (kuten netin tai mobiilin) välityksellä ilman että osapuolet ovat yhtä aikaa läsnä.

Sopimusehtojen lisäksi kuluttajasuojalaissa annetaan ohjeita myös hyödykkeisiin liittyvästä markkinoinnista kuten hyvän tavan vastaisuudesta, sopimattomuudesta, tunnistettavuudesta, totuudenvastaisuudesta ja hinnanalennuksista.

3.2 Lain pakottavuus

Kuluttajasuojalaissa olevat säännökset ovat pääsääntöisesti pakottavia. Niinpä kuluttajalle vahingolliset sopimusehdot, jotka poikkeavat kuluttajasuojalain säännöksistä, ovat mitättömiä.

3.3 Tietosuoja kuluttajalle suunnatussa verkkokaupassa

Hyvän tietosuojan omaavassa suomalaisessa verkkokaupassa rekisteröidyn asiakkaan tiedonsaantioikeus on toteutettu:
- asiakkaan henkilötiedot (nimi, osoite, ominaisuuksia tai elinolosuhteita koskevat tiedot jne) ovat verkkokaupan rekisterissä oikein
- on määritelty kuka niitä käsittelee ja missä tarkoituksessa
- mitkä ovat suojauksen periaatteet
- luovutetaanko tietoja edelleen
- miten asiakas voi tarkistaa ja korjata omat tietonsa tai
- kieltää niiden käytön esimerkiksi markkinoinnissa tai markkinatutkimuksissa
- edellä mainituista on kerrottu verkkokaupan rekisteriselosteessa

Asiakkaalla on tarkastusoikeus halutessaan tietää, mitä tietoja hänestä on tallennettu verkkokaupan eri rekistereihin, ja oikeus vaatia rekisterin ylläpitäjää korjaamaan rekisterissä olevan virheellinen tieto.

Vastuullinen kauppias kertoo rekisteriselosteessa myös evästeiden keräämistä tiedoista ja niiden käytöstä. Eväste on pieni tiedosto, jonka verkkokauppa lähettää asiakkaan käyttämälle www-selaimelle. Evästettä käytetään, jotta ostotapahtuma etenisi mahdollisimman sujuvasti ja kauppa saisi tietoa asiakkaasta (vrt. kanta-asiakaskortit).

Euroopan unionin jäsenmaassa toimivan verkkokauppiaan tulee toimia maansa lainsäädännön mukaisesti ja lainsäädäntöjä ollaan yhtenäistämässä (kts EU:n etämyyntidirektiivi (97/7/EY) ja EU:n sähköisestä kaupankäynnistä annettu direktiivi (2000/31/EY)).

3.4 Etämyyntisäännökset elinkeinoharjoittajan ja kuluttajan välisessä kaupassa

EU:ssa on voimassa niin sanottu etämyyntidirektiivi. Se määrittelee kuluttajansuojan vähimmäistason, jonka jokainen EU-maa joutuu lainsäädännössään takaamaan. Etämyyntidirektiivin keskeiset säännökset koskevat verkkokaupan tiedonantovelvollisuutta, kuluttajan peruutusaikaa ja 30 päivän toimitusaikaa.

Suomessa Kuluttajasuojalain etämyyntisäännöksiä sovelletaan kuluttajan ja suomalaisen elinkeinonharjoittajan (myyjän) välillä.

Myyjällä on tiedonantovelvollisuus eli hänen on hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä esitettävä verkkosivuillaan selkeästi
- myyjän nimi, katuosoite ja sijaintipaikka
- sähköpostiosoite ja puhelinnumero
- mihin rekisteriin myyjä on merkitty (esim. kaupparekisteri, valmismatkaliikerekisteri tms. julkinen rekisteri) sekä kyseisen rekisterin tunniste (esim. yritys- ja yhteisötunnus, valmismatkaliikerekisterinumero)
- mikäli toiminnan harjoittaminen edellyttää lupaa tai rekisteröintiä, myyjän on kerrottava myös valvontaviranomaisen yhteystiedot
- peruutus- ja sopimusehdot, joiden tulee olla esillä verkkosivuilla siten, että kuluttaja ei voi tehdä tilausta ennen kuin hän on avannut sopimusehdot tai tietoisesti ohittanut ne. Tietojen tulee lisäksi olla tulostettavissa ja tallennettavissa.
- selvitys asiakkaan tietosuojasta (kts edellä 3.3)
- ostoprosessin kuvaus esim. graafisesti sopimuksenteon tekniset vaiheet
- tavaran tai palvelun hinta veroineen sekä tarvittaessa toimituskustannukset
- tarjouksen tai hinnan voimassaoloaika

Myyjän on lisäksi
- annettava tieto peruuttamisoikeuden käyttämistä koskevista ehdoista, menettelytavoista ja kustannuksista (peruutusohjeet) sekä tieto peruutusoikeuden mahdollisista rajoituksista
- annettava tieto kaupankäynnin jälkeisistä palveluista ja takuista (esim. reklamaatioaika, vahingonkorvaus tuotteessa olevan virheen johdosta)
- kerrottava selvästi alaikäisen erikoisasemasta sopijakumppanina
- saatava asiakkaalta aito tahdonilmaisu mikäli aikoo tehdä sähköistä suoramarkkinointia

3.5 Muotovapaus yritysten välisissä sähköisen kaupankäynnin sopimuksissa

Muotovapaus tarkoittaa että laki ei määrää sopimuksen muotoa vaan yritykset voivat tehdä sopimuksensa parhaimmaksi katsomallaan tavalla ja sopijaosapuolille sopivassa muodossa vaikka suullisesti tai kirjallisesti.

Suullinen sopimus on sitova, elleivät osapuolet ole sopineet toisin. Kirjallisia sopimuksia käytetään etenkin kuitenkin enemmän jotta sopimuksen sisältö voitaisiin selvittää jälkikäteen.

Suvi Levi – Levi Downhill

Meidän kesä käynnistyy näissä merkeissä. Nuoriso puuhasteli pikkunettikikan:

Suvi Levi – Levi Downhill

Videomarkkinoinnin suunnitelma

Harjoitustehtävä Videoiden ja mobiilien integrointi osaksi markkinointia ja liiketoimintaa-jaksolla










Videon kohde:
Levin Seikkailupuistossa on kuusi eri vaikeusasteista ja eri mittaista rataa, jotka on eroteltu värikoodein vaikeusasteen mukaan. Näistä radoista seikkailija voi valita sopivan omien kykyjensä mukaan. Seikkailuelämys tapahtuu pääsääntöisesti ilmassa, useiden metrien korkeudella maanpinnasta. Kiinteiksi rakennettujen kaapeleiden, vaijereiden, puisten ja köytettyjen ilmasiltojen ja -tasanteiden avulla seikkailijat siirtyvät turvallisesti pisteestä toiseen käyden läpi koko reitin. Harjoittelu puistossa vaatii tasapainoa, keskittymistä, koordinaatiota ja osittain myös voimaa. Matalin radoista on 4-6 vuotiaille (minimipituus100 cm) ja radat 1-3 sopivat 100-140 cm lapsille.

Tavoite
on lisätä kävijämääriä Levin Seikkailupuistossa. Jos halutaan laajentaa tavoitetta, otetaan tavoitteeksi Gondolialueen kävijämäärien lisääminen. Alueen elämystuotteita Seikkailupuiston lisäksi ovat Bike Park junior-ratoineen ja näköalahissi Gondoli 2000 (kuvassa). Tukipalveluita ovat lasten liikennepuisto, välinevuokraamo, kahvila-ravintola Alpine Cafe sekä 18-ratainen minigolfrata.
Toiveena on ettei videossa mainita tarkkoja päivämääriä, hintoja tai aukioloaikoja. Se pitäisi voida tarvittaessa spiikata myös englanniksi.

Kohderyhmä
on kotimainen perhe jossa on 4-12 vuotiaita lapsia.

Viestin sisältö
Levillä on kivaa kesälläkin!

Jakelukanavat
* nettisivustot Levi.fi ja bikepark.fi
* Levi Channel-paikallistv (harkinnassa myös Oulun alueen MTV3)
* YouTube
* LaplandFinland.com / VisitFinland.com/ LomaSuomi.fi ym perhematkailusaitit

Videon jakelua tukevat viestintä- tai markkinointitoimenpiteet/ käyttöä tukevat toimenpiteet
* alueen suurimmat majoittajat ja Keskusvaraamo valjastetaan komissiomyyntiin valmiilla tuotteistuksella/ paketoinnilla
* suoramarkkinointi talven asiakasrekistereille
* talven kansainväliset tour operatorit
* suoramarkkinointi lähialueiden ala-asteille

Tulosten mittausmenetelmät
* myynti vs edellinen kesä (samat hinnat)
* komissiomyynti euroina

Aikataulu, budjetti, vastuuhenkilöt
* tuotantoyhtiön kuvaus ja editointi elo/ syyskuussa
* lanseeraus viimeistään tammikuussa Matka-messujen aikaan jollei saman tien videon valmistuttua
* budjetti ~3.000 €
* markkinointiosasto (Tarja)

IRC Galleria

Ennakkotehtävä Sosiaalisen median tehokas hyödyntäminen sähköisessä liiketoiminnassa

IRC-Galleria on suomalainen WWW-yhteisöpalvelu, johon suomalaiset Internetin käyttäjät voivat lisätä valokuvia ja tietoja itsestään. Rekisteröityneet käyttäjät voivat kommentoida valokuvien alle. Palvelun perusti Tomi Lintelä joulukuussa 2000 ja se oli nimensä mukaisesti tarkoitettu alun perin vain IRC:n käyttäjille. Toiminta-ajatuksena oli mahdollistaa keskustelukumppanin näkeminen muutoin tekstipohjaisessa IRC-keskustelussa. Käyttäjämäärän kasvaessa IRC-Galleria alkoi kiinnostaa myös muita kuin Internet Relay Chatin käyttäjiä. Lähde: Wikipedia

TripAdvisor

Ennakkotehtävä Sosiaalisen median tehokas hyödyntäminen sähköisessä liiketoiminnassa

• Levi Ski Resort

Videokampanjat

Ennakkotehtävät Videoiden ja mobiilien integrointi osaksi markkinointia ja liiketoimintaa

1) Case Farenta
"Vakuuttavaa esittelyä Farentan tj:ltä, kuullostaa niin hyvältä että laittaisin hakemuksen jos olisin alalta."

http://streamer.webtvlite.fi/video/fv4783b9950ddc6

2) Case IPhone
"Vaihtaisin lennossa Communicatorin tähän jos pomo suostuisi ymmärtämään."



"Sosiaaliset mediat ja lukemattomat muut jakelukanavat videoille luovat uusia mahdollisuuksia, mutta myös päänvaivaa markkinoijalle. Sisällön täytyy koukuttaa, jakulanavien on vietävä viesti oikeille kohderyhmille ja koko paketin tulisi vielä osua katsojan kannalta oikeaan ympäristöön ja hetkeen. Videomarkkinoinnin onneksi viestiä ei tarvitse työntää ( on demand ) vaan katsoja klikkaa ja katsoo kun hänelle sopii. Katsojan iholle on kuitenkin päästävä odottelemaan oikeaa hetkeä. Tästä syystä ei riitä että video tyrkätään Youtubeen odottamaan katsojia vaan rajapinta katsojan ja markkinoijan välillä on maksimoitava. Yhdistelmä sosiaalisia medioita, sähköpostia, blogia ja perinteistä viestintää vievät viestin perille ja herättävät haloon." - Lainaus Jussi Koivusaarelta -

Tämä tuli vastaan videoita katsellessa

Tässä kähee idea meille Leville. Olemme aktivoituneet viimeisen vuoden aikana lajitteluasioissa joten Ilon kautta!

PS. kehitetään tuota jukeboxin sisältöä niin että pullot menee omaan pussiin ja muovimukit toiseen.

Portaali helppo tie matkailijoiden tietoisuuteen

Matkailun Internet-markkinointi koulutukseni lisätehtävä nro 13

Referaatti Matti Linnoilan artikkelista MEK:n Matkailusilmä-lehdessä
(nro 2/ 2009, sivu 7).

Artikkelissaan Linnoila kertoo MEK:n maaportaalista joka tarjoaa matkailuyrittäjille sivuston helpompaan matkailijakontaktointiin. MEK:n vision mukaisesti portaalin avulla internetin käyttäjä kaikkialta maailmasta voi löytää perille niin yrityksen omiin tietoihin, toisten kuluttajien kommentteihin sen palveluista, kuin varaamaan eli ostamaan sen tuotteita. Linnoila luottaa hakukoneoptimointiin ja pitää MEK:n portaalin korkeaa listaussijoitusta todennäköisempänä kuin mihin yksittäisellä yrityksellä on mahdollista päästä.

Portaali tarjoaa matkailijalle mahdollisuuden hoitaa erilaiset matkavalmistelut suunnittelusta matkakokemuksien jakamiseen saakka. Yrittäjälle siihen liittyminen on helppoa ja jopa ilmaista. Eri vaihtoehdot on paketoitu yrittäjälle valmiiksi ja hinta vaihtelee ilmaiseksi julkaistavista perustiedoista monipuoliseen ja runsain kuvin varustettuun esittelyyn. Tietojen päivittämiset eri kielillä voi joko hoitaa suoraan itse tai teettää maksua vastaan.

Matkailija löytää portaalista matkakohteet, alueet, matkailukeskusten aktiviteetit ja elämykset sekä liikenneyhteydet maailmalta Suomeen ja Suomessa. Sieltä voi myös saman tien varata matkansa. Perusasioiden lisäksi portaalissa on muun muassa karttapalvelu, jossa yrityksen sijainti on nähtävissä kartalta matkareitin suunnittelua varten. Saatavissa on myös säätiedot ja –ennusteet paikkakunnittain. Suuri osa palveluista on tarjolla myös mobiiliversioina jo matkalla oleville kuluttajille.

Matkailija voi ennen koko matkaelämyksen aikana kirjoittaa matkakertomuksia, jakaa kokemuksia muiden kanssa, esitellä valokuviaan ja videoitaan sekä arvioida pistein kokemuksiaan suomalaisista matkakohteista ja -palveluista. Yhteisöllisten sisältöjen merkitys on noussut netinkäyttäjille jopa tärkeämmäksi kuin matkailuorganisaatioiden ja yritysten itse julkaisemat tiedot. Matkailuyrityksille ne ovat tärkeitä markkinointikanavia ja tuotekehityksen ohjaajia.

Internet-markkinointikampanja Roosa nauha

Matkailun Internet-markkinointi koulutukseni lisätehtävä nro 12

Syöpäliiton toteuttama Roosa nauha-kampanja yhdistää niin yrityksiä kuin yksityisiä ihmisiä taistelemaan mörköä - rintasyöpää – ja sen ympärillä vellovia ennakkoluuloja vastaan. Vuosittain lähes 4.200 suomalaisnaista sairastuu rintasyöpään. Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä ja koskettaa myös lukuisia läheisiä.

Kampanjan taustaa
Pink Ribbon eli Roosa nauha-kampanja sai alkunsa 1990-luvun alussa Yhdysvalloissa. Sillä haluttiin kiinnittää huomiota rintasyövän yleistymiseen ja kerätä varoja rintasyövän tutkimukseen. Symboliksi valittiin vaaleanpunainen silkkirusetti. Kampanja levisi yli 40 muuhun maahan ja järjestettiin Suomessa ensimmäisen kerran 2003. Alusta lähtien Suomessa on tehty yhteistyötä näkyvien tahojen kanssa jotka ovat sitoutuneet jatkuvaan tukityöhön. Vuonna 2009 mukana oli jo toistakymmentä tahoa ja tuotto ylitti puoli miljoonaa euroa.

Lahjoitusvarat
Roosa nauha-keräykseen annetut lahjoitukset ohjataan Syöpäsäätiön välityksellä kotimaiseen rintasyöpätutkimukseen ja asiantuntevaan neuvontaan. Yritykset lahjoittavat osan Roosa nauha-tuotteidensa tuotosta Syöpäsäätiölle ja samalla välittävät eteenpäin viestiä tutkimustyön merkityksestä. 2010 mukana ovat mm. Avon, Bevita, Fiskars, Me Naiset ja Samsung. Kehittyneiden syöpähoitojen ansiosta suurin osa rintasyöpään sairastuneista paranee kokonaan ja palaa työelämään.

Miksi yritykset lähtevät mukaan
Yhteistyökumppanuus kampanjassa on yrityksille tapa osoittaa yhteiskuntavastuuta, mahdollisuus tavoittaa tärkeitä yhteistyökumppaneita ja keino vaikuttaa kuluttajien ostopäätöksiin. Myytävien erityistuotteiden lisäksi yritykset voivat lahjoittaa rahaa Roosa nauha-rahastoon esim. jouluna (ja hyödyntää verovähennyskelpoisuuden).

Käytetyt mediat
Erityisesti lokakuu on tärkeää aikaa kampanjalle ja silloin voikin nähdä kampanjan tukijoita liikkeellä rintapielessään vaaleanpunainen rusetti, joka on kampanjan kansainvälinen symboli. Tänä vuonna rusetti on saanut Hanna Sarénin suunnitteleman design-asun.

Tiedottavan nettisivuston http://www.roosanauha.fi/ lisäksi kampanja on esillä ”Pukeudu pinkkiin” -kampanjapäivänä 23.10, jolloin kansalaisia kannustetaan pukeutumaan pinkkiin ja tekemään lahjoitus tukityöhön. Lahjoituksia voi tehdä puhelimitse, tilisiirtona, verkkopankkilahjoituksina sekä liittymällä kuukausilahjoittajaksi.

Jokainen voi perustaa oman Pinkin Potti -keräyksen kotimaisen rintasyöpätutkimuksen hyväksi ja kartuttaa samalla yhteistä keräyspottia. Potin perustaminen tapahtuu osoitteessa roosanauha.fi.

Lisäksi kampanjan nettisivustolta voi ostaa tukituotteita kuten roosia nauhoja, sateenvarjoja, huiveja ja tuoksukoruja. Yhteistyökumppaneista Fiskarsilla on nettikaupassa myynnissä mm. hemaiseva puutarhasetti. Toki myös Facebookissa on oma fanisivusto Roosa nauhalle ja sen jäsenmäärä on tällä hetkellä reilut 35.000.

Helsingin Lasipalatsissa on kampanjaviikolla esillä ”Paluu arkeen ja unelmiin”-näyttely jossa on esillä suomalaisnaisten iltapukuja mm. Linnan juhlista ja valokuvanäyttely rintasyöpää sairastaneesta Onerva Utriaisesta sairauden eri vaiheissa.

Tärkeä tukimedia on myös positiivinen julkisuus jota kampanjalle kertyy erilaisten pienempien tapahtumien myötä pitkin vuotta. Erityisesti naispuolisia julkisuuden henkilöitä on esiintynyt kampanjan tukihenkilöinä ja antanut nimensä käyttöön asian tiimoilla (esim. Päivi Räsänen, Tanja Karpela, Vanessa Kurri). Suomessa olisi suotavaa myös miesten osallistua enemmän tukityöhön, kansainvälisenä esimerkkinä vaikkapa Phil Mickelsson US Masters-golfturnauksessa.

Markkinointisuunnittelu ennen ja jälkeen internetin

Matkailun Internet-markkinointi koulutukseni kotitehtävä nro 3

Käytän vertailun pohjana käytetään SOSTAC®:ia joka on PR Smithin kehittämä suunnittelujärjestelmä ja jota voi soveltaa sekä perinteisiin että sosiaalisen median huomioiviin markkinointisuunnitelmiin. Järjestelmän voima on sen yksinkertaisuudessa ja selkeässä rakenteessa joka johtaa ajatuksista käytännön tason toimintaan.

S = situation - missä olemme nyt eli nykytilanne
O = objectives - minne haluamme mennä eli tavoitteet
S = strategy - miten pääsemme sinne (suuret linjat) eli strategia
T = tactics - miten pääsemme sinne (tarkat keinot) eli toimintasuunnitelma
A = actions - kuka tekee mitä ja milloin eli käytännön toimenpiteet
C = control - kontrollointi, mittaus ja kehitystoimenpiteet

Ensimmäisessä eli nykytilannevaiheessa yritys analysoi markkinatilanteensa niin asiakkaiden kuin kilpailijoiden suhteen kuten

• miten yritys on esillä tällä hetkellä
• mitkä ovat sen selvästi erottuvat kilpailuedut
• miten tehokas sen nykyinen markkinointimixi on
• keskittyykö se tuottoisimpiin kohderyhmiinsä
• miten nykyiset viestintä- ja jakelukanavat toimivat nykytilanteessa
• mitkä tapahtumat tai trendit voivat vaikuttaa yrityksen toimintaan jne.

Analyysissä kannattaa käyttää soveltuvin osin esim. SWOT-analyysiä. Internetin tulo on laajentanut markkinakentän koko maailman kattavaksi ellei yritys ole tehnyt selkää rajausta kohderyhmissä ja markkina-alueissa. Internet-käyttäjistä sekä kilpailijoiden toimista on saatavilla tutkittua tietoa ja niitä on helpompi seurata kuin esim. printin käyttöä. Internet on tuonut mukanaan runsaasti myös uusia markkinointi- ja viestintäkeinoja joihin yrityksen on otettava kantaa jo taustatyötä tehdessään.

Objectives eli tavoitevaiheessa yritys päättää edelliseen pohjautuen missä se haluaa toiminnallaan tulevaisuudessa olla.

• mikä on sen missio eli yritystoiminnan tehtävä
• mitä tavoitteita ja päämääriä toiminnalle asetetaan
• miten markkinoinnin tavoitteet tukevat yritystoiminnan kehittymistä
• markkinointiviestinnän tavoitteet (järkeviä ja mitattavia = numeraalisia, vertailukelpoisia, mahdollisia käytännössä toteuttaa, ajoitettuja)

Internet antaa mahdollisuuden tavoitella tyystin uusia markkina-alueita ja tarkentaa kohderyhmiä. Jos perinteisempi markkinointi on kohdistunut esim. lähialueille, voi tuotteelle/ palvelulle löytyä aivan uusia "pelikenttiä". Koska potentiaalisten asiakkaiden saavuttaminen internetin tarjoamilla työkaluilla on helpompaa/ kohdennetumpaa kuin ennen, tulee yrityksen mitoittaa tavoitteensa uudelle tasolle. Internet tuo myös tavoiteasetannan ja mitattavuuden helpommaksi toteuttaa.

Strategiavaiheessa arvoidaan miten toimimalla tavoitteisiin päästään parhaiten. Markkinoiden haarukointi ja segmentointi on strategian laadinnassa tärkein vaihe. Kaikkea ei kannata myydä kaikille vaan yrityksen on tehtävä valintoja ja rohkeasti "hylättävä" sille ei-kannattavat osa-alueet. Erillinen eStrategia (analyysi, suunnitelma ja jalkauttaminen) voi olla tarpeen laatia jotta yrityksen viestintä pysyy tavoiteasetannan mukaisena myös sähköisissä välineissä.

Strategia kulkee käsikädessä sitä seuraavien taktiikka- ja toimintapidevaiheiden kanssa joissa laaditaan konkreettiset toimet tarvittaville henkilöille ja osa-alueille.

• mitä viestintävälineitä käytetään niin sisäisesti kuin ulkoisesti ja miten
• mitä halutaan viestiä/ markkinoida
• miten varmistetaan viestin johdonmukaisuus eri välineissä
• resurssien määrittely ja turvaaminen; kuka tekee, mitä tekee ja koska

Käytännön toimia suunniteltaessa yrityksen kannattaa hyödyntää ulkopuolista osaamista esim. sosiaalisen median kanssa tai hankkia vastuuhenkilöilleen koulutusta ko välineen hyödyntämisestä.

Kontrollivaiheessa yritys valvoo toimenpiteidensä toteutumista ja ennen kaikkea tavoitteiden saavuttamista.

• käytetäänkö oikeanlaisia mittareita seuraamaan toiminnan tuloksia
• kuka on vastuussa kontrollista ja analysoinnista
• mittaamisen ajankohdat ja resurssit
• korjaavat toimenpiteet ja niiden toteuttaminen

Hajatelmia

Matkailun Internet-markkinointi koulutukseni kotitehtävä nro 2

What matters now by Seth Godin

Passion (sivu 51)
Lukiossa kaveripiiriini ilmestyi henkilöitä jotka kävivät ”seukkarilla”. Kyseessä oli evankelisluterilaisen kirkon nuorisotyö joita pitivät aivan tavalliset mutta hyvin puoleensavetävät ja sisäisesti karismaattiset henkilöt. Vietin kolmisen vuotta aikaa henkisesti tyystin erilaisessa maailmassa kuin mihin olin tottunut. Äiti oli opettanut iltarukouksen mutta muuten en ollut ajatusta jumaluudelle juurikaan uhrannut. Seukkarilla moni asia oli toisin. Elimme muiden murrosikäisten tavoin seurustelujen, harrastusten ja koulukäynnin maailmassa, kylläkin ilman päihteitä. Meitä kuitenkin veti yhteen polttava ajatus yhdestä ainoasta oikeasta joka oli meille jokaiselle mahdollinen.

Minä en kokenut hurmosta. Minulle tärkeintä olivat kaverit ja yhdessäolo, kuuluminen porukkaan. Omien lasten kanssa asioita on alkanut ajatella uudelleen. Miten opettaa lapsille luottamus johonkin joka on ylitse muun, johonkin mihin voi aina turvata. Vähemmän on enemmän.

Fascination (sivu 59)
Aha. Enpä ollut tullut ajatelleeksi että hymylläkin on fysiologinen merkitys.

Sleep (sivu 77)
Aktivistina ja pienten lasten äitinä allekirjoitan toiveen riittävästä unesta. Jos aina vaadimme itseltämme vain lisää ja enemmän, edessä on lääkitys ja pitkä aika tummien verhojen takana. Mistä ihmeestä tulee alitajuntainen pakko/ tarve pystyä kaikkeen? Joku syyttää kasvatusta, toinen luterilaista uskontoa.

Oli syy mikä tahansa, kokemuksen kautta oppii arvostamaan unta. Parikin tokkuraista päivää sotkee tehokkuusaikataulun joten joudumme tekemään valintoja. Unen vähentämisestä ja tekemättömien töiden listauksesta sitä ei kannata aloittaa, nimimerkillä ”Kokemusta on”.

Knowing (sivu 78)
There is no such things as boring knowledge. There is only boring presentation. Amen.

Ollaan optimisteja - Tools asennettu

Matkailun Internet-markkinointi koulutukseni kotitehtävä nro 9

Sivuston http://tunturinjuurelta.blogspot.com/ hallintaoikeutesi on vahvistettu seuraavilla menetelmillä:

* HTML-tiedosto

* Sisällönkuvauskenttä

Google Analytics toimii!

Matkailun Internet-markkinointi koulutukseni kotitehtävä nro 11

tunturinjuurelta.blogspot.com/

Technical Profile 5.5.2010
Browser Visits % visits
Internet Explorer 7 77.78%
Firefox 1 11.11%
Safari 1 11.11%

Analytics on numeronikkarin ja tilastoihmeiden pikkutaivas. Kaikkeahan siltä on kiva kaivella mutta muistaa samalla mikä on oikeasti relevanttia tietoa. Itse tutkailen erityisesti "Top Traffic Sources"- sekä "Visitors Overview"-taulukoita. Joku järjestelmä pitää kuitenkin olla jotta "mutu"-puheet loppuvat ja päästään mitattavaan maailmaan.

Käytän yrityksen sivuilla Analyticsiä seuraamaan Kampanja-sivun trafiikkia sekä kesähittiämme Seikkailupuistoa. Jostain syystä blogin kytkeminen meinasi eilen viedä yöunetkin.

Insights into the implementation of mobile marketing campaigns

Matkailun internet-markkinoinnin koulutukseni kotitehtävä nro 1 - artikkelireferaatti

Artikkeli on lyhyt oppimäärä mobiilimarkkinoinnista teoreettisen viitekehyksen ja kolmen esimerkkitapauksen välityksellä. Mainostajat ovat asiasta entistä kiinnostuneempia ja ovat alkaneet käsittää sen merkityksen mainontakanavana. On tärkeää ymmärtää miten suunnitella mobiilikampanja ja miten käyttää uutta mediaa tehokkaasti.

Kotlerin perinteinen markkinointiteoria perustuu viiteen M:ään (mission, money, message, media, measurement) eikä mobiilikampanjan suunnitteluprosessi poikkea siitä paljoakaan. Kavassalis listaa sille neljä vaihetta: suunnittelu, rakentaminen, toteutus ja mittaus.

Suunnittelu
Suunnittelun tulee pohjautua tiettyyn kohderyhmään (kuten Kotlerilla), joka määrittää mitä sanotaan ja miten sekä milloin ja missä se sanotaan. Mobiili mahdollistaa entistä kohdistetumman sanoman käyttäjäprofiilien ja sen kontekstin mukaan jossa käyttäjät ovat.

Budjetointi on mainostajan tärkein päätös suunnitteluvaiheessa. Sen suuruuteen vaikuttavat niin asetettavat markkinointitavoitteet kuin keinot joilla mainontaa tehdään. Vasta tämän jälkeen laaditaan viestin sisältö joka voi olla tekstiä, pelejä, soittoääniä, kuvia, musiikkia jne. Hyvä tekstimainos on lyhyt ja napakka, hauska ja viihdyttävä sekä olennainen kohderyhmälleen. Käytetyllä kielellä ja tavalla miten viesti esitetään, on suuri merkitys vastaanottajalle ja viestin ”läpimenolle”. Markkinoijan tulee ottaa huomioon mobiilin erikoispiirteet mainoskanavana; liikkuvuus, tavoittavuus, suoramarkkinointi, vuorovaikutteisuus ja kaksisuuntainen viestintä, tuotteistaminen, viraalimarkkinointi, aika ja personointi.

Rakentaminen
Toinen vaihe kampanjan toimeenpanossa on opt-in listojen (vrt. postituslista) rakentaminen tai hankinta. Asiakkaan antama markkinointilupa on edellytys viestin lähettämiselle ja luvan hankkimisessa voidaan hyödyntää mm. mainostavan yrityksen nettisivuja. Mobiilinumeroiden hankkiminen ja vapaaehtoisten markkinointilupien saaminen ovat ehdoton edellytys kampanjan onnistumiselle.

Toteutus
Mobiilikampanjan käytännön toteutuksessa voidaan hyödyntää esim. perinteistä tekstiviestiä (SMS), multimediaviestejä (MMS) ja mobiili emaileja. Olennaista on asiakkaan suora kontaktointi- ja toimintamahdollisuus. Mobiilimarkkinointi harvoin onnistuu yksin vaan tarvitsee integroinnin muihin mainostajan käyttämiin perinteisempiin medioihin.

Mittaus ja palaute
Koska mobiilikampanja on yksilöityä, on sen tuloksia helpompi mitata suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Myös palautteen antaminen ja kerääminen sujuu kätevästi mobiilin interaktiivisuuden ansiosta.

Kampanjat
Artikkelissa peilataan siis edellä esitettyjä kirjallisuuspohjaisia faktoja kolmeen konkreettiseen kampanjaan ja niiden pohjalta tehtyihin asiantuntijahaastatteluihin. Ensimmäisessä kampanjassa ”Ginger Cookie Friday” asiakkaita kutsuttiin ravintolan teemailtaan käyttäen apuna teksti- ja multimediaviestiä, emailia, mobiili nettisivua sekä WAP-pohjaista viestintää. Toisessa kampanjassa ”The Club Turku” asiakkaita lähestyttiin nauhoitetulla ääniviestillä, tekstiviesteillä, nettisivuilla ja emaililla. ”The Dudesons Movie” oli kampanja 15-25 vuotiaille joilla tavoiteltiin elokuvayleisöä tv-kanavan sekä aikakausilehden nettisivujen ja kahden nettiyhteisön avulla.

Haastateltavat olivat teorian kanssa pitkälti samaa mieltä kampanjan ennakkosuunnittelun ja kohdentamisen tärkeydestä mutta painottivat myös mobiilikampanjan ennakkotestaamisen tärkeyttä.

- Karjaluoto, H, Lehto, H, Leppäniemi, M ja Mustonen, T. (2007), International Journal of Mobile Marketing -